WATERWAYS-politiikkasuositus listaa kehityssuunnat, jotka auttavat Suomea vahvistamaan meriteiden roolia kestävän hyvinvoinnin ja turvallisuuden lähteenä
WATERWAYS-hankkeen ensimmäinen politiikkasuositus esittää, että Suomi voi vahvistaa Itämeren meriteiden kestävää käyttöä ja vastata muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin kehittämällä hallinnointia kokonaisvaltaisempaan suuntaan, vahvistamalla jaettua merellistä tilannekuvaa ja hyödyntämällä olemassa olevia sääntely- ja yhteistyörakenteita nykyistä tehokkaammin. Suosituksen mukaan nämä tekijät ovat keskeisiä, jotta merireitit voivat tukea hyvinvointia, turvallisuutta ja huoltovarmuutta pitkällä tähtäimellä.
WATERWAYS-tutkimushanke on julkaissut politiikkasuosituksen, jossa esitetään suuntaviivoja sille, miten Suomi voisi vahvistaa meriteiden roolia kestävän hyvinvoinnin, turvallisuuden ja huoltovarmuuden lähteenä Itämeren muuttuvassa toimintaympäristössä.
Politiikkasuosituksessa nostetaan esiin kolme keskeistä kehittämissuuntaa. Ensinnäkin meriteitä tulisi tarkastella osana laajempaa merellistä järjestelmää, jossa eri toimialojen ratkaisut vaikuttavat toisiinsa. Toiseksi Suomen tulisi vahvistaa yhteistä merellistä tilannekuvaa hyödyntämällä nykyistä tehokkaammin uusinta monitorointiteknologiaa ja analyysimenetelmiä modernin tietoinfrastruktuurin rakentamisessa. Kolmanneksi nykyisiä kansallisia, eurooppalaisia ja kansainvälisiä sääntely- ja yhteistyörakenteita tulisi hyödyntää nykyistä järjestelmällisemmin muuttuvan toimintaympäristön haasteisiin vastaamisessa.
Itämeren toimintaympäristö on nopeassa muutoksessa. Geopoliittiset jännitteet, vihreä siirtymä, ilmastonmuutos ja merialueiden kasvavat käyttöpaineet haastavat perinteisiä tapoja suunnitella ja hallita meriliikennettä ja merialueiden käyttöä.
Yli 95 prosenttia Suomen ulkomaankaupan tavaraliikenteen kokonaispainosta kulkee meriteitse. Merireittien merkitys ulottuu kuitenkin kaupankäyntiä laajemmalle: ne ovat keskeinen osa kansallista turvallisuutta, huoltovarmuutta ja meriympäristön kestävää käyttöä. Samalla esimerkiksi merituulivoiman lisääntyminen, muuttuvat jääolosuhteet ja uudenlaiset turvallisuusuhat muuttavat toimintaympäristöä tavoilla, jotka edellyttävät aiempaa kokonaisvaltaisempaa näkökulmaa.
Tutkijoiden mukaan merellisten kysymysten tarkastelu yksittäisten sektoreiden näkökulmasta ei enää riitä. Esimerkiksi ilmasto-, energia-, turvallisuus- ja ympäristötavoitteet voivat tukea toisiaan, mutta niiden välillä voi syntyä myös ristiriitoja, joiden vaikutukset ulottuvat useille toimialoille samanaikaisesti. Siksi päätöksenteossa tarvitaan entistä parempaa ymmärrystä merellisen järjestelmän riippuvuuksista, synergioista ja mahdollisista konflikteista.
Nyt julkaistu politiikkasuositus tarjoaa tutkimuskonsortion tämänhetkisen näkemyksen niistä kehityssuunnista, joihin päätöksenteossa tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Se ei ole WATERWAYS-hankkeen työn päätös, vaan välivaihe. Hankkeessa jatketaan yhteistyötä viranomaisten, elinkeinoelämän, tutkimusorganisaatioiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa konkreettisten ratkaisujen tunnistamiseksi. Politiikkasuosituksen nostojen ympärille tullaan järjestämään työpajoja ja sidosryhmätilaisuuksia, joiden tavoitteena on tunnistaa konkreettisia toimenpiteitä Itämeren meriteiden kestävän ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi.
Tarkoituksena on rakentaa yhteiseen tietoon ja tilannekuvaan perustuvia systeemisiä tulevaisuuspolkuja, joissa strategiset linjaukset, operatiiviset ratkaisut ja eri toimijoiden toimet muodostavat toisiaan vahvistavan kokonaisuuden. Erityisenä haasteena on tunnistaa sellaisia kehityspolkuja, jotka säilyvät toimivina ja tarkoituksenmukaisina myös erilaisten tulevaisuusskenaarioiden toteutuessa.
Linkki politiikkasuositukseen:
https://waterways.projectsites.aalto.fi/wp-content/uploads/sites/25/2026/10/Waterways-politiikkasuositus.pdf
WATERWAYS-hanke:
WATERWAYS on Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittama monitieteinen tutkimushanke, joka tuottaa tietoa ja kehittää työkaluja meriteiden turvallisen ja kestävän käytön tueksi Itämeren muuttuvassa toimintaympäristössä. Hanke tarkastelee meriturvallisuutta, ympäristöriskejä, lainsäädäntöä, sekä merellisen toiminnan sektorirajat ylittäviä kestävyysvaikutuksia. Samalla tutkijat kehittävät uusia työkaluja seurantaan, analysointiin ja yhteistoiminnalliseen suunnitteluun hyödyntämällä moderneja teknologioita ja tekoälypohjaisia ratkaisuja.
Lisätietoja politiikkasuosituksesta ja WATERWAYS-hankkeesta antaa:
Annukka Lehikoinen
tutkimusjohtaja, Meriturvallisuuden ja -liikenteen tutkimuskeskus Merikotka
WATERWAYS-hankkeen vuorovaikutusvastaava
annukka.lehikoinen@merikotka.fi
+358 50 5519288